Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet huolestuttavassa määrin Suomessa, ja niiden vaikutukset näkyvät erityisesti työelämässä. Ylen tuore artikkeli korostaa, kuinka sairauspoissaolot ovat kasvaneet merkittävästi ja erityisesti naisten keskuudessa. Viime vuonna Suomen suurimman hyvinvointialueen, Pirkanmaan, työntekijöillä oli keskimäärin 21 sairauslomapäivää – lähes yhtä paljon kuin tavallisen kesäloman verran. Tämä tilanne heijastaa koko maan laajuista trendiä, jossa mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä sairauspoissaolojen syy.
Viime vuonna Suomen suurimman hyvinvointialueen, Pirkanmaan, työntekijöillä oli keskimäärin 21 sairauslomapäivää – lähes yhtä paljon kuin tavallisen kesäloman verran.
Yksi keskeinen syy mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvuun on stigmaan liittyvien asenteiden muuttuminen. ”On hyvä, ettei avun tarvetta tarvitse piilotella, jos kärsii mielenterveyden ongelmista”, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Ylen artikkelissa. Tämä muutos on johtanut siihen, että yhä useampi hakee apua ajoissa, mutta valitettavasti palveluiden saatavuus ei ole pysynyt tarpeen perässä.
Kasvava psyykkinen kuormitus
Työelämän psyykkinen kuormittavuus on myös kasvanut merkittävästi. Fyysisen työn tilalle on tullut yhä enemmän tieto- ja ihmissuhdetyötä, joka asettaa omat haasteensa. Informaatiotulva, kiire ja työajan sirpaloituminen lisäävät psyykkistä kuormitusta. Lisäksi työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen aiheuttaa monelle stressiä, ja vapaa-aikaan liittyvät odotukset voivat kuormittaa yhtä lailla kuin työ.
Informaatiotulva, kiire ja työajan sirpaloituminen lisäävät psyykkistä kuormitusta.
Kelalta saatujen tietojen mukaan naisten pitkät sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat yleistyneet 78 prosenttia ja miesten 53 prosenttia viimeisen seitsemän vuoden aikana. Erityisesti 25–44-vuotiaiden naisten ahdistuksesta johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvaneet jyrkästi. Tämä tilanne korostaa tarvetta mielenterveyspalveluiden, kuten lyhytterapian, saatavuuden parantamiseen.
Lyhytterapia on yksi tehokkaimmista keinoista ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien pitkittymistä. Kelan tutkijat ehdottavat, että lyhytterapiaa tulisi olla saatavilla aiemmin ja helpommin, jotta ongelmat eivät ehtisi syventyä. Tämä voisi merkittävästi vähentää sairauspoissaolojen määrää ja parantaa yleistä hyvinvointia.
Hyvinvoinnin tukemista
Samalla on tärkeää edistää terveellisiä elintapoja väestön keskuudessa. Työnantajilla on merkittävä rooli työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa esimerkiksi työterveyspalveluiden ja etuseteleiden kautta. Hyvä johtaminen, riittävät resurssit ja työstä palautumisen edistäminen ovat myös avainasemassa työn psyykkisen kuormittavuuden ehkäisyssä.
Panostaminen lasten ja nuorten tukemiseen on pitkäaikainen investointi, joka vaikuttaa tulevaisuudessa työikäisten mielenterveyteen ja sairauspoissaoloihin. Tutkijoiden mielestä on myös tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä voimme tehdä hyvän mielenterveyden edistämiseksi. Kulttuurimme tulisi muuttua siten, että psyykkinen kuormittuneisuus vähenisi ja mielenterveysongelmat koskettaisivat yhä harvempia.
On päivänselvää, että mielenterveyspalveluiden parantaminen ja erityisesti lyhytterapian saatavuuden lisääminen ovat välttämättömiä askeleita kohti terveempää ja hyvinvoivempaa yhteiskuntaa. Näin voimme varmistaa, että ongelmat eivät pääse pitkittymään ja että yhä useampi saa tarvitsemaansa apua ajoissa.
Sarianna Virpikari
Ratkes ry:n puheenjohtaja
Kouluttajapsykoterapeutti
