Hyvä kuuntelija vai hyvä puhuja? Ammatillinen kohtaaminen vaatii myös itsetuntemusta

marras 20, 2026

Kuunteleminen on yksi ihmissuhdetyön tärkeimmistä taidoista. Kun huomio on asiakkaan kertomuksessa, voi kuitenkin olla vaikea huomata, mitä kuunnellessa tapahtuu itsessä. Juuri siinä ammatillinen itsetuntemus auttaa.

Kun kysyn koulutuksissani opiskelijoilta, mitä terapeutin taitoja heillä mielestään jo on, moni kertoo olevansa hyvä kuuntelija. Vastauksesta avautuu keskustelu siitä, mistä hyvän kuuntelemisen tunnistaa. Mistä tiedämme, että kuuntelemme hyvin? Mitä huomaamme toisessa ihmisessä, ja mitä huomaamme itsessämme?

Hyvä kuunteleminen näkyy siinä, miten annamme toiselle tilaa kertoa kokemuksestaan. Se vaatii keskittymistä ja läsnäoloa, mutta myös valmiutta huomata, miten omat ajatuksemme, tunteemme ja kokemuksemme vaikuttavat siihen, mitä kuulemme ja miten vastaamme.

Millaisia tunteita asiakkaan kertomus herättää?

Ammatillinen itsetuntemus kulkee mukana koulutuksissani alusta loppuun. Asiakastyössä huomio on luontevasti toisessa ihmisessä, ja samalla on hyvä kuulostella, millaisia reaktioita hänen kertomuksensa herättää. Asiakkaan sanat voivat liikuttaa tai tuoda mieleen jonkin oman kokemuksen. Joskus ammattilainen huomaa ärtyvänsä tai haluavansa kiirehtiä ratkaisun äärelle.

Tällaiset reaktiot ovat inhimillisiä. Kun ammattilainen tunnistaa, mikä tilanteessa liittyy hänen omaan kokemukseensa, hän pystyy paremmin arvioimaan, mitä asiakas juuri sillä hetkellä tarvitsee. Esimerkiksi omassa elämässä toimivaksi osoittautunut ratkaisu saattaa tulla nopeasti mieleen, vaikka asiakkaalle olisi siinä hetkessä tärkeämpää saada kertoa rauhassa, miltä tilanne hänestä tuntuu.

Myötätunto ja ammatilliset rajat

Varsinkin ihmissuhdetyön alkuvaiheessa voi olla vaikea hahmottaa, mikä kohtaamisessa herännyt tunne liittyy asiakkaan tilanteeseen ja mikä ammattilaisen omaan kokemukseen. Kokemuksen karttuessa ammattilainen oppii vähitellen olemaan läsnä asiakkaan vaikeillekin tunteille ja säilyttämään samalla kykynsä harkita, miten häntä voisi auttaa.

Selkeät ammatilliset rajat antavat tilaa myötätunnolle. Ammattilainen voi kohdata asiakkaan surun ja samalla tunnistaa, missä hänen oma vastuunsa kulkee. Myös omasta jaksamisesta huolehtiminen kuuluu tähän vastuuseen. Se auttaa olemaan läsnä seuraavassakin kohtaamisessa.

Kokemus opettaa myös olemaan hiljaa

Yksi selvimmistä muutoksista omassa työssäni on se, että puhun nykyään vähemmän. Vuosien myötä olen oppinut olemaan rauhassa hiljaa asiakkaan kanssa. Kun maltan odottaa hetken ennen seuraavaa kysymystä, asiakkaalle jää aikaa miettiä, miltä jokin tuntuu tai miten hän haluaisi sanoittaa kokemustaan.

Hiljainen hetki voi silti tuntua ammattilaisesta pitkältä, varsinkin jos on epävarma siitä, miten keskustelua kannattaisi jatkaa. Juuri silloin on hyvä huomata oma tarve kysyä, selittää tai viedä tilannetta eteenpäin. Harkinta kuuluu myös menetelmien käyttöön. Joskus kysymys tai harjoitus auttaa asiakasta eteenpäin. Toisinaan hän tarvitsee vielä hetken oman ajatuksensa äärellä.

Miten palautua kuuntelijan roolista?

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset kuulevat työssään paljon vaikeista elämäntilanteista. Kuunteleminen, tukeminen ja auttaminen voivat kuormittaa silloinkin, kun työ tuntuu merkitykselliseltä. Siksi on tärkeää, että vapaa-ajalla on tilaa tekemiselle, joka auttaa irrottautumaan työstä. Läheisten seurassa ammattilainen saa olla ystävä tai perheenjäsen.

Minulle yksi palautumisen keino on lukeminen. Kun uppoudun tarinaan, työasiat jäävät hetkeksi sivuun. Jollekin toiselle saman tilan tarjoaa metsälenkki, liikunta tai puutarhanhoito. Ammatilliseen itsetuntemukseen kuuluu myös sen huomaaminen, milloin itse tarvitsee taukoa ja mikä auttaa palautumaan.

Ammatillinen kasvu jatkuu läpi työuran

Uudet tiedot ja menetelmät antavat meille lisää keinoja auttaa. Samalla ammatillinen kasvu näkyy siinä, millaisia kysymyksiä opimme esittämään itsellemme. Miten reagoin, kun asiakas kertoo jostakin vaikeasta? Milloin kiirehdin tarjoamaan ratkaisua? Mitä tapahtuu, jos maltan vielä hetken kuunnella?

Näihin kysymyksiin palataan jälleen myös keväällä alkavissa lyhytterapiakoulutuksissa. Kun harjoittelemme uusia työmenetelmiä, tutkimme samalla omaa tapaamme kuunnella ja olla läsnä asiakkaan kanssa. Jos haluat syventää osaamistasi näissä taidoissa, löydät lisätietoa kevään koulutuksista koulutuskalenteristamme.

SARIANNA VIRPIKARI
kouluttajapsykoterapeutti
työnohjaaja (STOry)

Ratkes ry:n puheenjohtaja

 

Muut artikkelit

Hyvä mielenterveys ei tarkoita sitä, että aina pitäisi voida hyvin

Hyvä mielenterveys ei tarkoita sitä, että aina pitäisi voida hyvin

Mielenterveyteen kuuluvat myös huonot päivät, vaikeat tunteet ja elämän vastoinkäymiset. Olennaista ei ole se, että niiltä välttyisi, vaan miten niiden kanssa oppii elämään. Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Tänä vuonna MIELI Suomen Mielenterveys...

Työnohjaus ei ole turha kuluerä – se on sijoitus hyvinvointiin

Työnohjaus ei ole turha kuluerä – se on sijoitus hyvinvointiin

Tällä viikolla vietettiin valtakunnallista työnohjauksen päivää, joka muistuttaa meitä työnohjauksen merkityksestä paitsi yksilön, myös työyhteisön ja koko organisaation hyvinvoinnin tukena. Työnohjaus ei ole uusi ilmiö, mutta sen merkitys on noussut yhä...

Onko terapiatakuu siirtynyt koulujen vastuulle?

Onko terapiatakuu siirtynyt koulujen vastuulle?

Koulutuksissani tapaan yhä useammin opettajia, jotka hakevat täydennystä osaamiseensa lyhyt- tai psykoterapiaopintojen kautta. Vaikka ammatillinen kehittäminen on aina yksilölle arvokasta, kertoo ilmiö samalla syvemmästä – ja huolestuttavammasta – muutoksesta...